- Turun yliopisto on tehnyt kansainvälisen lääkeyhtiön kanssa lisenssisopimuksen, joka edistää CIP2A-proteiiniin kohdistuvien syöpälääkkeiden kehittämistä
- Sopimus täyttää kuilua yliopiston innovatiivisen biolääketieteellisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden asiantuntemuksen välillä
- Sopimus on jälleen yksi esimerkki Turun alueen ja yliopistojen vahvasta panoksesta suomalaisessa lääkekehityksessä, joka tarvitsisi tuekseen kansallista lääkekehityskeskusta
Turun biotiedekeskuksen syöpätutkijat professori Jukka Westermarckin johdolla, yhdessä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Olli Pentikäisen ja dosentti Ulla Pentikäisen tutkimusryhmien kanssa, ovat löytäneet uuden mekanismin, jolla voitaisiin estää CIP2A-proteiinin toimintaa. Westermarckin työryhmän aikanaan karakterisoima CIP2A-proteiini aiheuttaa syövän pahanlaatuista kasvua ja syöpälääkeresistenssiä useissa ihmisen syövissä.
Mekanismiin liittyvän lisenssisopimuksen yksityiskohdat ovat luottamuksellisia, mukaan lukien kansainvälisen lääkeyhtiön nimi.
CIP2A on merkityksellinen myös muissa sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa. Siksi lisenssisopimukseen perustuvilla hoitomuodoilla voi olla suuri hyöty ihmisten hyvinvoinnille.
– Olemme erittäin tyytyväisiä sopimukseen, jonka myötä on mahdollista täyttää kuilua yliopiston innovatiivisen biolääketieteellisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden asiantuntemuksen välillä. Yksi yliopiston keskeisistä tehtävistä onkin tutkimuksen hyödyntäminen yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan hyväksi, kommentoivat liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anne Marjamäki ja innovaatioasiamies Marjo Pihlavisto Turun yliopiston innovaatiopalveluista.
– Lääkärinä ja syöpätutkimusryhmää 20 vuoden ajan johtaneena tutkijana olen erittäin iloinen, että olemme yhdessä pystyneet etenemään hankkeessa siihen vaiheeseen, että se voi tulevaisuudessa johtaa konkreettisiin syöpäpotilaiden hoitoihin, professori Westermarck lisää.
”Hanke olisi ollut täydellinen kehitettäväksi edelleen kansallisessa lääkekehityskeskuksessa”
Westermarck sanoo, että olisi taloudellisesti hyödyllistä, jos edes yliopistolähtöisten lääkekehitysaihioiden ensimmäiset vaiheet pystyttäisiin suorittamaan Suomessa. Näin voitaisiin luoda paremmat toimintaedellytykset sekä jo olemassa oleville, että kokonaan uusille yrityksille.
– Lääkekehitys on maailman nopeimmin kasvava ja tuottavin teollisuuden ala, mutta Suomi ei ole pystynyt hyödyntämään alan potentiaalia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Jo vuosia suunniteltu Kansallinen lääkekehityskeskus voisi muuttaa tilannetta ja tarjota veronmaksajille lisää vastinetta yliopistotutkimukseen käytetyille varoille, Westermarck huomauttaa.
Toisaalta nyt solmittu lisenssisopimus on jälleen yksi esimerkki Turun alueen ja yliopistojen vahvasta panoksesta suomalaisessa lääkekehityksessä.
– Nyt ulkomaiselle yritykselle lisensoimamme hanke olisi ollut täydellinen kehitettäväksi edelleen kansallisessa lääkekehityskeskuksessa, Westermarck sanoo.