Turun seutukunta on Suomen toiseksi parhain alue yrityksille, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta. Turun seudun nousu oli huomattava, sillä se oli vielä vuoden 2015 vertailussa sijalla yhdeksän. Kovaa kiriä selittää erityisesti yritysjohtajien aiempaa myönteisemmät näkemykset. Seudun taloudelliset toimintaedellytykset ja yrittäjyysaktiivisuus ovat selvästi keskimääräistä paremmat.
Turun seutukunta oli EK:n Kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun sijaluku edellisessä vertailussa vuonna 2015 oli yhdeksän. Seinäjoen seutukunta nappasi jo kolmatta kertaa ykköstilan. Hämeenlinnan seudun menestys jatkui sen sijoittuessa kolmanneksi. Erot parhaiten pärjänneiden välillä olivat kuitenkin aiempaakin pienempiä.
Kuntaranking-tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.
Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon, erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa sekä lupaprosessien nopeus ja sujuvuus
Keskeiset havainnot Turun seudun tuloksista
Turun seudun yritysjohtajista 39 prosenttia piti kunnissa toteutettua elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 28 prosenttia arvioi sen heikoksi. Keskiarvo oli 3,1 vastaten maan keskitasoa (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä).
Yleisen ilmapiirin arvioi hyväksi 42 prosenttia vastanneista ja 28 prosenttia arvioi sen heikoksi. Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä.
Päätöksenteon yrityslähtöisyyttä arvioitiin Turussa hieman keskimääräistä myönteisemmin: tyytyväisiä oli 39 prosenttia ja tyytymättömiä 27 prosenttia. Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin muun muassa päätösten yritysvaikutusarviointien toteutumista ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.
Yrityspalveluita arvioitiin kriittisemmin: 30 prosenttia arvioi niiden olevan heikolla tasolla ja 21 prosenttia piti niitä hyvinä. Samansuuntainen kokemus näkyi myös valtakunnallisissa tuloksissa. Yrityspalveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
Toinen kehityskohde – niin Turun seudulla kuin valtakunnallisesti – oli palvelurakenteissa. Tyytymättömiä oli enemmän (32 prosenttia) kuin niihin tyytyväisiä (22 prosenttia). Palvelurakenteilla tarkoitettiin erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet ne tarjoavat yrityksille osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Tällöin Turku oli 50 kunnan vertailussa sijalla 33, missä nousua vuotta aiempaan on seitsemän pykälää. Kaarina ja Lieto olivat koko vertailun kaksi parasta.