- Lounais-Suomen meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2017 oli 3,3 mrd euroa
- Osaavan työvoiman riittävyyteen ja TKI-toiminnan kehittymiseen on alalla kiinnitettävä lisää huomiota
- Maakunnan telakoiden vahva tilauskanta takaa kasvuedellytykset myös tulevina vuosina
Lounais-Suomen eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2017 noin 3,3 miljardiin euroon, mikä on neljännes koko Suomen meriklusterista. Meriklusteri työllistää Lounais-Suomessa suoraan yhteensä 11 400 henkilöä, mikä on myös noin neljännes koko Suomen meriklusterin henkilöstömäärästä. Meriklusteriyrityksiä alueella on noin 600.
Lounais-Suomen meriklusteri on hyvin monipuolinen ja kaikki päätoimialaryhmät samoin kuin julkinen sektori ovat hyvin edustettuina. Pääpainopiste on meriteollisuudessa, jonka suurin keskittymä on juuri täällä. Turussa ja Raumalla ovat suuret uudisrakennustelakat ja Naantalissa Suomen suurin korjaustelakka. Alueella on muitakin telakoita sekä paljon meriteollisuuden verkostoon kuuluvia yrityksiä. Meriteollisuuden liikevaihto oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2017 ja se työllisti 7 900 henkilöä Lounais-Suomessa.
– Meriklusteri kaikessa moninaisuudessaan on yksi koko Lounais-Suomen elinkeinoelämän vahvimmista kulmakivistä, jonka kasvu jatkuu vahvana. Meidän tulee varmistaa tulevaisuudessa osaajien riittävä määrä sekä TKI -toiminnan kehittyminen alueella ja sitä myötä vahvistaa yritysten kilpailukykyä maailman johtavassa ekosysteemissä, summaa Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.
Turun seudun satamat pääreitti Skandinaviaan
Lounais-Suomi on Suomen ja Ruotsin välisen matkustaja-autolauttaliikenteen ja merikuljetusten painopistealue. Alueella on viisi isoa satamaa, joiden kautta kulkee noin 21 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Tämä on 20 % koko Suomen ulkomaan merikuljetuksista. Turun satama on suurin Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Sen kautta kulki vuonna 2017 n. 2,6 miljoonaa matkustajaa ulkomaanliikenteessä.
– Suomen ulkomaan tavaraliikenteestä 70 % tuonnista ja 90 % viennistä kulki satamien kautta, tämä tarkoittaa, että Suomi on käytännössä saari logistiikkamielessä. Kaikki liikennemuodot ovat tärkeitä, mutta vesitse laivalla tapahtuva kuljettaminen on ympäristön ja päästöjen kannalta ylivoimaisesti ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, kun tarkastellaan päästöyksikköjä tonni / kilometri -pohjaisesti. Turun seudun satamat toimivat Skandinavian liikenteen pääreittinä ja niiden merkitys tulee kasvamaan kasvavan laivakapasiteetin myötä. Kehitys kohti ympäristöystävällisiä polttoaineita vahvistaa tätä kehitystä, kertoo Turun Sataman vt. toimitusjohtaja Jaakko Nirhamo.
Kasvu jatkuu myös tulevina vuosina
– Meriklusterin näkymät ovat hyvin positiiviset, kertoo erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
– Lounais-Suomi vahvistaa entisestään asemaansa Suomen meriklusterin yhtenä keskeisimmistä alueista ja meriteollisuuden tärkeimpänä keskittymänä. Hyvä tilanne heijastuu vahvasti myös muille toimialoille välillisinä kerrannaisvaikutuksina. Telakoiden tilauskanta on vahva ja liikevaihto edelleen kasvussa. Osaavan työvoiman saannissa on etenkin meriteollisuudessa haasteita ja digitalisaation merkitys kasvaa kaikessa meriklusteritoiminnassa. Koulutukseen panostaminen onkin tärkeää kaikilla tasoilla, Karvonen jatkaa.
Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että raumalaisyhtiön tavoitteena on kasvattaa kokonaan uusi laivanrakentajien sukupolvi.
– Olemme vahvistaneet kuluvan vuoden aikana kahden merkittävän matkustaja-autolautan tilaukset ja tavoitteenamme on olla tulevaisuudessa johtava matkustaja-autolauttojen rakentaja sekä Suomessa että Euroopassa. Tämä edellyttää luonnollisesti osaavaa työvoimaa, joten koulutuksen rooli on merkittävä, jotta osaajia riittää Raumalla myös tulevaisuudessa, Heinimaa muistuttaa.
Lounais-Suomen meriklusterin vuoden 2017 tilinpäätöstietoihin perustuva selvitys tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksessa keväällä 2019. Siitä vastasivat Tuomas Ranti, Mikko Grönholm ja Tapio Karvonen. Selvityksen tilaajina olivat Loura-kaupungit Turku, Rauma, Pori ja Uusikaupunki.