Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Tämä lause on ollut vastuullisuuskeskustelun yksi kiistakapula jo vuosikausia. Joidenkin mielestä yritysten tehtävänä on taloudellisen menestyksen sijaan pelastaa maailma. Äkkiseltään nämä kaksi tehtävää voidaan nähdä olevan kovin irrallaan toisistaan. Itse uskon kuitenkin, että seuraavalle vuosisadalle selviävät ainoastaan ne yritykset, jotka huomioivat nämä kummatkin tavoitteet toiminnassaan. On nimittäin niin, että yritys, joka ei välitä ympärillään olevasta luonnosta, ihmisistä tai yhteiskunnasta, on pian yritys ilman asiakkaita ja työntekijöitä. Silloin ei myöskään synny voittoa osakkeenomistajille.
Kirjoittajavieraamme Niina Ratsula on Code of Conduct Companyn perustaja ja toimitusjohtaja. Eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisena kehittäjänä tunnetuksi tullut Niina on palkittu vuoden 2019 vastuullisena vaikuttajana.
Mikä tekee yrityksestä taloudellisesti vastuullisen?
Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2022 teettämän tutkimuksen mukaan kuluttajat nostivat tärkeinä vastuullisuustekoina esiin yritysten verojen maksamisen Suomeen. Yleinen mittari taloudellisesti vastuulliselle yritykselle tuntuisikin olevan verojen ja reilun kokoisten palkkojen maksaminen. Maksetut palkat kuvaavatkin osittain sitä, ”millä hinnalla” yrityksen taloudellinen menestys on taottu. Verojen maksun Suomeen voidaan ajatella olevan yrityksen tapa antaa yhteiskunnalle takaisin sen saama tuki. Tärkeä ajatus, mutta se jättää huomioimatta kysymyksen siitä, että voi olla monia syitä, miksi yritys maksaa verojaan Suomen lisäksi myös sen tytäryhtiöiden kautta muihin maihin. Ja nämä muut syyt voivat olla kaikkea muutakin kuin veronkierto. Toki veronmaksun huomioiminen on relevantti kysymys Suomessakin, sillä harmaa talous syö osan verotuloista etenkin tietyillä toimialoilla. Siinä mielessä lakisääteisten verojen maksu ei ole läheskään itsestäänselvyys joka paikassa.
Verojen maksun Suomeen voidaan ajatella olevan yrityksen tapa antaa yhteiskunnalle takaisin sen saama tuki.
Läpinäkyvyydellä kilpailuetua
Taloudellisesti vastuullinen yritys tekee kannattavaa liiketoimintaa. Vahva talous tarjoaa yritykselle mahdollisuuden myös kantaa sosiaalista ja ympäristövastuuta. Se on siis elinehto sille, että yritys voi ylipäätään toteuttaa yritysvastuutaan. Ei ole siis vastuutonta tuottaa voittoa. Tärkeä mittari taloudelliselle vastuullisuudelle on kuitenkin läpinäkyvyys. Kuinka moni yritys on esimerkiksi valmis avaamaan julkisesti kustannusrakenteensa ja kertomaan, mistä sen kate muodostuu? Suomalainen Lovia on tästä loistava esimerkki. Se avaa nettisivuillaan jokaisesta myytävästä tuotteestaan raaka-aineiden, valmistuksen, logistiikan ja pakkausmateriaalien kustannukset ja vertaa katettaan alan tyypillisiin katteisiin. Tämä on loistava tapa muun muassa osoittaa konkreettisesti, että valmistuksen työstä maksetaan asianmukainen palkka, ja samalla herättää kuluttajien tunteita asioista, joiden perään heidän olisi syytä kysellä.
Korruptio on ongelma myös Suomessa
Läpinäkyvyys olisi tarpeen myös korruption torjumiseksi. Suomessa ei katukorruptio rehota, mutta valitettavasti se ei tarkoita, etteikö korruptio olisi ongelma myös täällä. Nordic Business Ethics Survey -kyselyn mukaan 32% Suomessa työskentelevistä vastaajista oli havainnut työnsä yhteydessä viimeisen vuoden aikana lahjusten antamista, vastaanottamista tai pyytämistä. Samaisen kyselyn mukaan 68% oli havainnut suosimista ja nepotismia ja 52% työpaikalta varastamista. On siis selvää, että suomalaisten yritysten toiminnassa koetaan verrattain usein epäreiluja käytäntöjä. Yritysten olisikin syytä kirkastaa eettisiä pelisääntöjään ja tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Eturistiriitoja ei aina voi välttää, mutta niiden esiin tuominen, avoimuus ja jääväys luovat pohjaa myös luottamukselle. Viime kädessä osakkeenomistaja, työntekijä tai muu sidosryhmän jäsen haluaa yrityksen taloudellisia lukuja katsoessaan varmuuden siitä, että yrityksen rahankäyttö ja siihen liittyvät päätökset on tehty yrityksen edun mukaisesti.
Eturistiriitoja ei aina voi välttää, mutta niiden esiin tuominen, avoimuus ja jääväys luovat pohjaa myös luottamukselle.
EU-lainsäädäntö tuo eettiset periaatteet keskiöön
Murroksen alla oleva EU-tason sääntely tuo yritysten taloudellisen informaation rinnalle kestävyysinformaation. Jatkossa tietyt kokokriteerit ylittävien yritysten tulee raportoida ympäristövastuustaan, sosiaalisesta vastuustaan ja hallintotavoistaan. Raportoitaviin asioihin kuuluu esimerkiksi toimet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, tasa-arvon toteutuminen, riskienhallinta sekä eettisen toiminnan varmistaminen. Aidosti arjen päätöksentekoa palvelevat eettiset periaatteet nousevat täten entistä tärkeämpään rooliin eettisesti kestävän päätöksenteon ja toiminnan varmistamisessa.
Niina Ratsula
Yrittäjä, tietokirjailija, tutkija ja valmentaja,
Code of Conduct Company