Tutkimustuloksista kansainvälisiksi menestystuotteiksi

äsi, jossa on sininen kumihanska, on asettamassa näytettä tutkimuslaitteeseen Turun Biotiedekeskuksen laboratoriossa. Taustalla liuospullo ja pipettejä, etualalla tutkimusnäytteitä.

Suomalainen lääkekehitys ottaa aimoharppauksen eteenpäin, kun Kansallinen lääkekehityskeskus aloittaa toimintansa Turussa tämän vuoden aikana.

Juttu on julkaistu alun perin Turkupostissa 1/2023 (s. 10).

Lääkekehityskeskuksen tehtävä on tuotteistaa bioalan perustutkimustuloksia, jotta ne olisivat nykyistä helpommin yritysten hyödynnettävissä, kertoo idean isä, syöpäbiologian professori Jukka Westermarck Turun yliopistosta.

Hymyilevä, vaaleakauluspaitainen mies istuu suurikokoisen, tumman mikroskooppilaitteen äärellä Turun Biotiedekeskuksen laboratoriossa.
Professori Jukka Westermarckin mukaan Lääkekehityskeskukselle on tarjolla kattavat alan tutkimuspalvelut Turun Tiedepuiston alueella Kupittaalla. Westermarck kuvattiin Turun Biotiedekeskuksessa.
Kuva: Shoja Lak.

”Lääkekehityskeskus muuttaa abstraktin tutkimustuloksen konkreettiseksi, lääkkeen kaltaiseksi molekyyliksi. Sitten se voidaan kaupallistaa joko olemassa olevassa yrityksessä tai molekyylin ympärille syntyvässä startupissa.”

Westermarckin mukaan sama toimintamalli on havaittu tehokkaaksi suuressa osassa läntisiä maita. Keskus perustetaan Turkuun, koska täällä on monipuolinen lääke- ja terveysalan osaamiskeskittymä: Turun seutu tuottaa kolme neljäsosaa Suomen lääkeviennistä, ja seudun lääkevienti yltää vuosittain miljardiin euroon.

”Meillä on täällä myös kattavat alan tutkimuspalvelut, eli keskus voi aloittaa toimintansa ilman omia laboratorioitaan.”

Rekrytoinnit käynnissä

Kansallinen lääkekehityskeskus Oy:n pääomistaja on valtio. Hallitus myönsi keskukselle viime syksynä 20 miljoonan euron alkupääoman. Työ- ja elinkeinoministeriö on palkkaamassa erityisasiantuntijan perustamaan keskusta.

Westermarckin mukaan keskukselle rekrytoidaan aluksi toimitusjohtaja ja noin 10 työntekijää, jotka ovat lääkekehityksen ja liiketoiminnan ammattilaisia. Keskus toimii Kupittaalla, Turun Tiedepuiston alueella.

”Toivon, että keskuksen ensimmäiset hankkeet pääsisivät alkuun vuoden loppuun mennessä.”

Westermarck korostaa, että keskus palvelee samoilla ehdoilla alan tutkijoita ympäri maan. Hän uskoo, että se vahvistaa yhteyksiä akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välillä. Hän odottaa, että keskus vauhdittaa uusien lääkealan yritysten syntymistä ja lääkealan vientiä.

Lisäksi Turku Science Park Oy tarjoaa yritysten kasvua ja kehitystä tukevia palveluja.

Asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta

Westermarck on kiitollinen turkulaisten yhteisestä tahtotilasta saada keskus Turkuun. Vaikuttamistyöhön ovat seitsemän vuoden aikana osallistuneet monet tahot, kuten alan tutkijat, Turku Science Park, alueen kansanedustajat, Varsinais-Suomen liitto ja Rotaryt.

Terveyskampus Turku yhdistää osaajia

Yksi lääkekehityskeskuksen yhteistyökumppaneista on Terveyskampus Turku. Se tuo yhteen lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä teknologia-alojen toimijat ja yrityspalvelut Turun seudulla.

Tumma-asuinen parrakas mies nojaa portaikon kaiteeseen Biocity-rakennuksessa Turun Kupittaalla. Taustalla näkyy ylöspäin menevä portaikko sekä toimistotiloja.
Turku Science Park Oy:n asiakkuuspäällikkö Janne Lahtirannan mukaan Turun seudulla on ollut jo pitkään merkittävää lääkekehitystoimintaa. Lääkekehityskeskuksen saaminen Turkuun vahvistaa alueen imagoa entisestään.
Kuva: Shoja Lak.

Asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta Turku Science Park Oy:stä korostaa, että lääkekehitys vaatii osaamista monilta aloilta. Esimerkiksi kuvantamisen avulla voidaan tunnistaa lääkehoidon kohteita. Terveyskampus auttaa lääkekehityskeskusta löytämään yhteistyökumppaneita.

”Lisäksi Turku Science Park Oy tarjoaa yritysten kasvua ja kehitystä tukevia palveluja.”

Lahtiranta odottaa innolla, mitä oppeja Terveyskampus voi lääkekehityskeskukselta ammentaa liittyen tutkijoiden ja yrityselämän yhteistyöhön.

”Toivon, että saisimme tulevaisuudessa tuotua uusia ratkaisuja markkinoille nykyistä tehokkaammin terveysalalla laajemminkin.”

Tekstit: Heidi Pelander