Varsinais-Suomi Kasvuun 2022 -seminaarissa pohdittiin helmikuun viimeisenä päivänä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. Paneeliin osallistuneet näkevät toukokuussa kuntien vastuulle siirtyvien työllisyyspalveluiden parantavan yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa.
Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien alkuvuodesta julkaiseman vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tuloksia täydennettiin seminaarin aluksi aiemmin julkaisemattomilla tuloksilla, jotka kertovat osaavan työvoiman saatavuuden vaikuttavan jo monien yritysten mahdollisuuksiin kasvattaa liiketoimintaansa.
– Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastausten perusteella työmarkkinoiden kehitykseen liittyvä merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn, on osaavan työvoiman saatavuus, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.
Reilu viidennes eli 22 % vuoden 2022 Maakuntaennusteeseen vastanneista yrityksistä arvioi osaavan työvoiman saatavuuden heikentävän oman yrityksen kasvua ja kilpailukykyä. Samalla kuitenkin joka neljäs yritys arvioi, ettei työmarkkinoiden kehityksessä ole mitään tekijää, mikä olisi este kasvulle ja kilpailukyvylle.
Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyyn vastanneista 39 prosenttia arvioi osaavan työvoiman löytämisen olevan suurin haaste työvoiman saatavuuteen liittyen. Samalla kuitenkin joka neljäs vastaaja ilmoittaa, ettei hänen edustamansa yritys ole kokenut haasteita työvoiman saatavuudessa.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtaja Timo Metsä-Tokila totesi käydyssä paneelikeskustelussa, että osaavan työvoiman löytämisvaikeuksien taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, joita ovat esimerkiksi koronan jälkeiset haasteet ja työnteon muotojen muuttuminen digitalisaation myötä. Haasteisiin vastaamisessa Metsä-Tokila ja muut osallistujat odottavat toiveikkaina tulossa olevaa työllisyyspalveluiden muutosta.
– Toukokuun alussa toteutuva TE-palvelujen siirto kunnille on meille mahdollisuus. Se luo edellytyksiä tehdä entistä enemmän paikallista yhteistyötä, johon myös yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan.
Metsä-Tokila muistutti, että alkavassa ns. Pohjoismaisessa mallissa aktivointi ja asiakkaiden palvelu ovat tärkeitä. Huoleen pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta uudistus tuo toivottavasti apua ja yksilöllisempiä palveluita, joiden myötä pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet saada jalkaa yritysten ovien väliin paranevat.
Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen totesi yrittäjien odottavan mallin tuovan tehokkuutta etenkin kommunikaation kautta. Hän myös muistutti etenkin nuorten miesten syrjäytymisvaarasta ja ajautumisesta työmarkkinoiden ulkopuolelle. Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen totesi uudistuksen nopeuttavan mahdollisuuksia puuttua myös näihin tapauksiin.
– Nykymalli on ollut pöhkö, mutta jatkossa tiedonkulku helpottuu ja erilaisiin tarpeisiin ja asiakkaiden tilanteisiin voidaan reagoida nykyistä helpommin.
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola nosti esiin myös TKI-panosten tärkeyden osaajahoukuttelun kannalta.
– Kun T-osaa (tutkimusta) leikataan, vaikeuttaa se myös K- ja I-osia (kehittäminen ja innovaatiot). TKI-leikkaukset heikentävät myös osaajien houkuttelua, etenkin jos haluamme korkeakouluista valmistuvien kansainvälisten osaajien jäävän omalle alueellemme.
Tärkeä osa kansainvälisten osaajien houkuttelussa on heille suunnatuilla palveluilla. Niihin on Turun seudulla kiinnitetty viime vuosina huomiota.
– Palveluista, esimerkiksi lasten mahdollisuudesta kansainväliseen kouluun ei osaajahoukuttelu jää kiinni. Moni vanhempi haluaa kuitenkin myös sijoittaa lapsensa integroitumaan suomenkieliseen kouluun. Turun kaupunki on myös perustanut International Housen, joka on keskitetty palvelupiste tänne saapuville ulkomaalaisille, Kyynäräinen kertoo.
Maakuntaennusteesta lisätietoa osoitteessa www.maakuntaennuste.fi