Kysymys: Yrityksemme on rekrytoimassa työntekijää ulkomailta työskentelemään Suomessa. Haluamme tukea työntekijää tarjoamalla relocation-palveluita, jotka auttavat työntekijää asettumaan uuteen maahan ja helpottavat käytännön asioiden hoitamista. Mitä meidän tulisi ottaa huomioon verotuksen näkökulmasta, kun tarjoamme työntekijälle relocation-palveluita, ja katsotaanko relocation-palvelut työntekijälle veronalaisiksi eduiksi Suomessa?
Uuteen maahan asettauduttaessa on huomioitava monia virallisia ja käytännön asioita, ja työntekijät tarvitsevat yleensä tukea pystyäkseen järjestämään kaikki nämä asiat kohdemaassa. On tavallista, että työnantaja tukee työntekijää tässä suhteessa suorilla kustannusten korvauksilla tai palkkaamalla esim. palveluntarjoajan, joka opastaa työntekijää koko relocation-prosessin ajan.
KORVATUT KUSTANNUKSET JA RELOCATION-PALVELUT VOIVAT SISÄLTÄÄ ERITYYPPISTÄ TUKEA
Työnantajan maksamat kustannukset voivat sisältää esimerkiksi työntekijän matkakuluja, muuttokustannuksia ja työ- tai oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi työnantaja voi tarjota työntekijälle palveluita uuteen maahan asettautumiseksi ja käytännön asioiden hoitamisen helpottamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi verotukseen liittyvien asioiden hoitaminen, pankkitilin avaaminen, tarvittavien rekisteröintien hoitaminen tai asunnon etsintä.
KORVATTUJEN KUSTANNUSTEN TAI TYÖNANTAJAN MAKSAMIEN RELOCATION-PALVELUIDEN VEROKOHTELU
Kustannusten korvausten ja relocation-palveluiden verokohtelu on ollut osittain tulkinnanvaraista. Osa työnantajan maksamista kustannuksista on säädetty verovapaaksi suoraan tuloverolaissa, mutta suuri osa työnantajan maksamista relocation-kustannuksista on kuitenkin sellaisia, joihin ei ole olemassa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, ja siten palveluiden verotus perustuu tuloverolain yleissäännöksiin sekä oikeus- ja verotuskäytäntöön. Suomen verohallinnon elokuussa 2021 julkaistu kannanotto selvensi relocation-palveluiden verokohtelua.
Alla on lista tyypillisistä palveluista ja niiden verokohtelusta, kun työntekijä perheineen on muuttamassa Suomeen:
- Matkakustannukset
- Työntekijä: Katsotaan yleensä veronalaiseksi tuloksi, mutta 50 % työntekijän kustannuksista voidaan katsoa verovapaaksi, koska asettautuminen tapahtuu työpaikan sijainnin muutoksen takia. Mikäli ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen tilapäisesti (eli alle kolmeksi vuodeksi), matkakustannukset voidaan katsoa verovapaiksi.
- Perhe: Kuten työntekijä, mutta verovapaus komennuksen aikana ei koske perheenjäsenten kustannuksia, 50 %:n verovapaus olisi silti sovellettavissa perheenjäsenten kustannuksiin.
- Muuttokustannukset
- Työntekijä: Katsotaan yleensä veronalaiseksi tuloksi, mutta 50 % työntekijän kustannuksista voidaan katsoa verovapaaksi, koska asettautuminen tapahtuu työpaikan sijainnin muutoksen takia. Mikäli muutto on tapahtunut työnantajan edun takia ja tämän aloitteesta, muuttokustannukset voidaan katsoa kokonaan verovapaiksi.
- Perhe: Kuten työntekijä.
- Työntekijän henkilökohtaisten velvollisuuksien hoitamisen tukeminen (esim. rekisteröinnit, veroilmoituksen laatiminen, verokortin hakeminen, passin hankkiminen jne.)
- Työntekijä: Veronalaista tuloa työntekijälle.
- Perhe: Kuten työntekijä.
- Työntekijän henkilökohtaisten käytännön asioiden hoitamisen tukeminen (esim. pankkitilin avaaminen, vuokrasopimus, asunnon etsintä jne.)
- Työntekijä: Veronalaista tuloa työntekijälle, lukuun ottamatta asunnon etsintää, mikäli asunnon vuokraa suoraan työnantaja.
- Perhe: Kuten työntekijä.
- Viisumin sekä työ- ja oleskeluluvan hankkimisen kustannukset
- Työntekijä: Ei veronalaista.
- Perhe: Veronalaista tuloa työntekijälle.
Lisäksi tulisi huomioida, että kannanoton mukaan edellä mainittujen palveluiden verotusarvoksi katsotaan yleensä palvelun markkina-arvo, eli palveluntarjoajalle maksettu summa sisältäen arvonlisäveron. Veronalainen tapahtuma syntyy, kun työnantaja suorittaa palveluntarjoajalle maksun tuotetusta palvelusta.
ON TÄRKEÄÄ TUNNISTAA ERILAISET TILANTEET JA ARVIOIDA SISÄISET PROSESSIT
Ottaen huomioon Suomen verohallinnon hiljattain julkaiseman kannanoton on suositeltavaa arvioida työntekijän puolesta maksettuja kustannuksia ja relocation-palveluita koskevat sisäiset prosessit. On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa palveluiden tarjoaminen tai kustannusten korvaaminen työntekijälle voivat synnyttää työntekijälle verovelvollisuuden. Samoin olisi työnantajan edun mukaista päättää aktiivisesti, vastaako näistä palveluista aiheutuvista veroista työntekijä vai työnantaja. Lisäksi tulisi huomioida, että mahdolliset veronalaiset edut tulisi käsitellä palkkahallinnossa työntekijän veronalaisena tulona.
Verokohtelun arviointi hyvissä ajoin mahdollistaa työntekijälle sujuvan asettumisen uuteen maahan. Jos yrityksen sisäiset prosessit ovat ajan tasalla, kansainvälinen rekrytointi on vieläkin yksinkertaisempaa.
Veropäällikkö
KPMG Finland
Tämä vieraskynäartikkeli on osa Talent Turku -hankkeen toimintaa, joka puolestaan on osa kansallista Talent Boost -ohjelmaa. Lue lisää Talent Turusta klikkaamalla tästä.