- Puhdas liiketoiminta, uusiutuvat raaka-aineet ja vihreät arvot määrittelevät yrityksen arvon ja arvostuksen yhä voimakkaammin
- Perinteinen teollisuus uudistuu bio- ja kiertotalousratkaisuilla, joita pk-yritykset tuottavat.
- Kiertotalouden kysymyksiä kysymyksiä pohditaan yli 200 osallistujan voimin SmartCHEM summit 2018 -tapahtumassa Turussa tiistaina 22.5.2018.
Turun seudulla on vahva cleantech-yrityskanta, joka osaltaan pohjautuu kemiantekniikan ja luonnontieteiden huippututkimukseen alueen korkeakouluissa. Uusia keksintöjä syntyy niiden laboratorioissa jatkuvasti – vielä tulisi saada nämä kaupallistettua ja kansainvälisille markkinoille.
– Nykyisen hallituksen biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden edistämisen kärkihankkeella tavoitellaan lisää vientiä sekä uusia työpaikkoja. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävästi suurempia panostuksia pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Toimialan yritykset tarvitsevat pilotointiin ja skaalaamiseen suuria summia pitkäjänteistä rahaa – tällaisia sijoittajia on Suomessa vähän, kertoo Turku Science Park Oy:n CleanTurku-kärkitoimialaa vetävä Linda Fröberg-Niemi.
Kiertotalouden kannattava toimintamalli vielä hukassa
– Kiertotaloudessa on kyse siirtymisestä lineaarisista arvoketjuista ja toimintamalleista kiertäviin, ja omistamisesta jakamiseen. Samalla tunnistetaan nykyisten lineaaristen toimintamallien ongelmat omissa toiminoissa, sekä niiden asiakkaille aiheuttamat kipupisteet, kertoo Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen.
Korkean jalostusasteen tuotannossa ja kuluttajapalveluissa uudet liiketoimintamallit, kuten jakamispalvelut ja digitaaliset ratkaisut, toimivat kaupallisesti jo hyvin.
Arposen mukaan sivuvirtojen hyödyntämisen pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa sekä niiden tuottajille että hyödyntäjille. Kiertotalouden mukainen kannattava toimintamalli on monasti hakusessa ja pahimmillaan syntyy konsepti, joka keskittyy materian olomuodon muuttamiseen tai ratkaisuun, jota ei voida aidosti kaupallisesti hyödyntää.
– Materiavirtojen, syötteiden prosessoinnin sekä vähän ylimitoitettujen potentiaalien laskemisen sijaan tulisi ensin katsoa asiakkaan ongelmia ja haasteita, miten ne voidaan ratkaista, sekä minkälaisesta palvelusta ja arvon luonnista asiakas on valmis maksamaan. Tällaiselle yritysidealle kiertotalouden liiketoimintamallit ja digitaalisuus antavat hyvät työkalut, Arponen sanoo.
Sivuvirroista polttoainetta ja huonekaluja
Maailmanlaajuinen muovijäteongelma on tällä hetkellä kuuma puheenaihe. Muovin kierrätys on kuitenkin vasta ensiaskel. Kulutuskäyttäytymiseen, jätehuoltoon ja lajitteluun tarvitaan myös merkittäviä parannuksia. Kierrätysmuovin monipuolinen uusiokäyttö on haastavaa muovien vaihtelevien koostumusten takia. Muovien kemiallinen kierrätys tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin myös uusiutuvien ratkaisujen edelläkävijä Neste on tarttunut.
– Näemme jätemuovit ja muovit yleensä suurena mahdollisuutena. Tutkimustuloksemme jätemuovin käytöstä raakaöljyn sijaan ovat lupaavia. Tavoitteenamme on käyttää vuoteen 2030 mennessä vuosittain jopa 2 miljoonaa tonnia jätemuovia jalostamoidemme syöttönä. Lisäksi uusiutuvat biopohjaiset muovit ja materiaalit ovat liiketoiminta-alue, jota kehitetään yhteistyössä muun muassa IKEAn kanssa”, kertoo Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus.
Bio- ja kiertotalouteen perustuvaan liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä pohditaan Turussa 22.5.2018 järjestettävässä SmartCHEM summit 2018 -tapahtumassa. Tilaisuus on Vierailu- ja Innovaatiokeskus Joessa. Maija Pohjakallion ja Jyri Arposen moderoimaan tilaisuuteen saapuu yli 200 lähinnä yritysten ja eri tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Iltapäivällä ohjelmassa on myös IBC Finland Hackathon 2018.