Esko Aho: ”On pakko löytää uusia ratkaisuja”

Esko Aho seisoo ja puhuu pienen pöydän ääressä. Vieressä seisoo ja seuraa osin selin Niko Kyynäräinen.
  • Turun Tiedepuiston juhlaseminaari 8.3. pohti Suomen tulevaisuuden haasteita ja niiden ratkaisuja
  • Esko Aho kehottaa seurauksien pohdinnan sijaan keskittymään syiden ja ratkaisujen etsimiseen
  • Seuraavan hallituksen Aho odottaa huolehtivan viennistä, tuottavuudesta, koulutuksesta ja ikääntymisen tuomista haasteista

Turun Tiedepuiston 30-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettiin juhlaseminaari, joka keskittyi elinkeino- ja innovaatiotoiminnan tulevaisuuteen ja seuraavan hallitusohjelman kannalta keskeisiin kysymyksiin. Seminaari koostui kahdesta paneelikeskustelusta ja niihin kytkeytyneistä alustuksista. Poliittisten päättäjien keskustelua edelsi nykyisin mm. East Office of Finnish Industries Oy:n hallituksen puheenjohtajana vaikuttavan ex-pääministerin ja myös Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvitysmiehenä toimineen Esko Ahon alustus, jossa hän pohti tulevan hallituskauden haasteita.

Aho nosti alkajaisiksi esiin demokraattiseen päätöksentekoon ja markkinatalouteen kytkeytyviä, rakenteellisista muutoksista aiheutuvia ongelmia, joihin ei ole löydetty ratkaisuja. Aho vertasi nykytilannetta aikaan, jolloin traktori korvasi hevoset vieden samalla satoja tuhansia työpaikkoja ja johtaen poliittisesti samankaltaiseen tilanteeseen kuin tämän hetken rakennemuutos.

– Silloin suomalainen järjestelmä pystyi löytämään luovia ratkaisuja. Minusta poliitikkojen suurin haaste on se, pystyvätkö kansanvaltaisen järjestelmän edustajat näkemään tämän ison kysymyksen ja selittämään sen vaatimat asiat äänestäjille oikealla tavalla, vai antaudutaanko populistien agendalle, jossa demokratia on altavastaajan roolissa.

Lisää samaa vai korjauksia järjestelmään?

Aho pitää ajan hengen mukaisena ja erityisen vaarallisena keskustelua, joka syiden pohdinnan sijaan keskittyy seurauksiin. Esimerkin hän poimi viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevasta keskustelusta.

Esko Aho seisoo ja puhuu pienen pöydän ääressä. Vieressä seisoo ja seuraa osin selin Niko Kyynäräinen.
Esko Aho alusti Turun Tiedepuiston juhlaseminaarin poliittisten päättäjien keskustelun Suomen seuraavan hallitusohjelman haasteista.

– Kaikki näkevät nykyjärjestelmän seuraukset, mutta korjauksien sijaan mietitään vain, miten nykyjärjestelmä saataisiin tuottamaan lisää sitä samaa, mikä ei ole kyennyt nykyisiäkään ongelmia ratkaisemaan.

Aho kertoi esitetystä arviosta, että nyt kaatunut sote-uudistus ei mahtunut nykyisen hyvinvointijärjestelmän rakenteisiin. Hän kysyi, onko nykyinen järjestelmä alkanut hallita kehitystä niin, että emme pysty sitä enää muuttamaan. Lama-Suomen pääministeri muisteli, miten pankkikriisin aikaan pankkijärjestelmää yritettiin puolustaa ja pelastaa. Vanha järjestelmä kuitenkin korvautui uudella, digitaalisella ja internetiä hyödyntävällä järjestelmällä.

– Vasta kriisin kautta me pystyimme uudistamaan sen järjestelmän niin, että nyt se toimii tavalla, josta kukaan ei olisi voinut haaveilla. Ja kustannustasolla, joka tuntuu aivan uskomattomalta 90-luvun alun korkomarginaaleja maksaneille. Se on seurausta siitä, että vanha järjestelmä on korvattu uudella, joka on tehokkaampi, laadukkaampi ja pystyy palvelemaan ihmisiä paremmin.

Ohjeita seuraavalle hallitukselle

Seuraavaan hallitusohjelmaan Aho peräsi syiden ja seurausten erottamista aidosti toisistaan. Tärkeimpänä käytännön toimena hän nosti esiin viennistä huolehtimisen, mikä pienelle, syrjäiselle Suomelle on perustavanlaatuinen kysymys. Toisena hän nosti listalleen tuottavuuden, joka sekä yksityisellä että julkisella puolella on hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Ahon mukaan se ei ole hiostamista tai työntekijöiden alistamista, vaan sitä, mikä on tehnyt työelämästä antoisampaa ja vaivattomampaa. Kolmantena Ahon listalla on koulutus, jonka muuttaminen digitalisaatiota hyödyntäen yksilöllisemmäksi toimintamalliksi on yksi ydinkysymys. Neljäntenä hän mainitsi ikääntymisestä nousevat haasteet.

Panelistit istuvat auditorion edessä. TV-kamera kuvan vasemmassa reunassa.
Niko Kyynäräisen moderoidessa keskusteluun osallistuivat Saara-Sofia Siren (vas.), Ville Niinistö, Ville Skinnari ja Annika Saarikko. Alustajana ja keskustelun kommentaattorina toimi Esko Aho.

– Nyt Suomessa on 150 000 yli 85-vuotiasta. Vuonna 1968, 50 vuotta sitten, heitä oli 15 000. Kahdenkymmen vuoden kuluttua meillä on 340 000 yli 85-vuotiasta. Kuvitteleeko joku tosissaan, että nykyisellä rakenteella voidaan kohdata se tulevaisuus. On helppo sanoa, että palataan entiseen aikaan. Mutta siihen 15 000:een ei ole paluuta, vaan on pakko löytää uusia ratkaisuja.

Turun Tiedepuiston juhlaseminaarin molemmat keskustelut herättivät ennalta odotuksia, mutta Juha Sipilän hallituksen eropäivälle osunut tilaisuus toi etenkin poliittiselle paneelille oman lisämausteensa. Lopulta ainoastaan toimitusministeriön valtiovarainministerinä jatkava Petteri Orpo joutui perumaan osallistumisensa, mutta Annika Saarikko, Ville Skinnari ja Ville Niinistö pääsivät suunnitellusti mukaan keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta. Puhetta johti Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.

 

 

Puheenjohtaja keskusteluttaa panelisteja.
Elinkeinoelämän näkökulmasta innovaatioelämää pohtivan paneelin puheenjohtajana toimi Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko (vas.). Keskellä Patrik Rautaheimo ja Jarkko Eloranta.

Päivän ensimmäinen paneeli keskittyi kasvun ja investointien edellytysten turvaamiseen. Lähinnä yritys-, työmarkkina- ja innovaatiotoiminnan näkökulmista asiaa lähestyneeseen keskusteluun osallistuivat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, TEM:n innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston ylijohtaja Ilona Lundström, Elomatic Oy:n toimitusjohtaja, Meriteollisuus ry:n puheenjohtaja Patrik Rautaheimo ja Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen Panu Routila. Puheenjohtajana paneelissa toimi Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko.